purjeveneet.jpg


Astuessani hämärään huoneeseen

puhelu loppui oitis, läppärin kansi lensi kiinni.

- Anna mun olla, älä koske, mä pesen itse pyykkini,

älä katso mua noin, hölmösti. Älä koske mun tavaroihin,

älä tuu mua duuniin vastaan! Eikö sustakin meidän suhde oo muuttunut?


Laitoit mut marginaaliin, lateraaliin, laitaan, sivuun 

eksyneen optimistijollan loputtomalle tuuliajolle -

helposti ja äänettömästi kaikkosit kohti uutta horisonttia.