<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Kuvasi lasin alla suojassa,
kuvasi laatikon nielussa, piilossa.
Sanasi kirjavissa sanakirjoissa,
sanasi mieleni aavikolla, peittyneinä.
Tekosi kotini esineissä, koneiden muistissa,
teot kaikki tekemäsi kivijalasta kattotuoliin.
Ja minä muistelemassa, katsomassa, kuulemassa
mieleisiäni kuvia, mielikuviani ja mieleni kuvaa.
Enää en muista, en näe, en kuule totuttua, totuutta.
En odota jalkaasi tuolille, en istuttamaasi kiveä kattoon.
Minä olen turta, kuollut elävä, surun suopea säkki suutaan
myöten sullottu, tiukkaan kiinnikurottu, ulosheitetty, kivijalkaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.