<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Enkä, en enää!
En suostu olemaan

se hiljainen, söpö pikkuvaimo

sirot sormet pikkuhaavoilla
terälehtimäinen iho raastettuna
tunnin perunankuorimisen jälkeen

silmät kyynelissä sipulimyrskystä

Mute-katseellasi vaiennettuna
päällepuhumisesi kruunaamana
näkymättömäksi sivuutettuna
väärällä puolellasi, oikealla

Opin nopeasti, opin jättämään
itse itseni viistoon, askelen päähän

jättämään oman lautaseni pois

runsaasta sukupäivällispöydästä

Vähitellen kuorit minut itsestäni

irti, erikseen, irralliseksi kaikesta

Olin vieraana majoituspaikaksi

lavastetussa omassa kodissani

Kunnes kuulaana, hiljaisena aamuna

nousin, lähdin sanomalehden takaa

huomaamattasi, kuulemattasi

jäi vain kylmä kahvi mukiin