Sarastuksen kajoon herää armaani, päivän työhön
käy hän huulillaan hymyni hellästi niihin suudeltuna
Hän tarkastaa varhaisen kylän kellot, katsoo ohi
tanssivan joen mutkan, virittää mustarastaan huilun
Hautuumaan poikki leikattu ruusu kohottaa kasvonsa
surun kivimuurin ylle sirottaa hän kiihtymyksensä tuhkan
Hän katsoo punakattojen yli, meren sinihorisontin loppuun
saakka, kevenee taakkansa voimavirtakompressorin hurinassa
Illan ovisuussa viipyy armaani puhtain aikein ja avosydämin
häntä tuuditan valkoliljojen tuoksuun, käsivarsien keinuun nukutan.
''''''''''''''''''''''''''''''''''
Inspired by: Sting and John Dowland:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.