<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

”Kärsit kaavamaisuudesta. Minne kakki seikkailumieli on kadonnut? Jos muut eivät saa mitään aikaiseksi, ehkä sinä voit toimia yksinäsikin.”

Jep, noin sanoi horoskooppini tänään. Viikon olen kärvistellyt, kohdannut itseäni, lomaminääni, pessyt likapyykkiä aivoissani ja reaalimaailmassakin.

Lomallahan kuuluu pestä kaikki huushollin vuodevaatteet (peitteet, päiväpeitteet, petauspatjat), ikkunaverhot, matot jne. Ikkunat ilman muuta (kyllä, 3-kertaiset pirullisesti avattavat, sormet verillä)! Lisäksi pestään kaapit ja siivotaan romut nurkista, järjestellään talven aikana syntyneet paperiläjät… ja veettuunnutaan yhä enemmän… neljän seinän sisällä… Aaaargh!

Mitä minä toivon – mitä lapseni toivovat lomaltaan? Koetin saada selvää. Lopulta Ruisrääkän liput myytiin loppuun mietiskelijöiden nenän edestä. Olin itse pettyneempi kuin Kuopus. Yksi Hanko-päivä vietettiin, sekin hieman pikana, kun saimme vatsaoireita. Puistobluesissa nautin ystävien seurasta, tänä vuonna musiikista hieman vähemmän.

Päätin luopua ahdistuksesta ja ryhtyä toimiin. Pari pönikkää maalia kannustaisi ja virkistäisi mieltäni kummasti! Uusilla taikamaaleilla keittiön seinä kaunistuisi hetkessä! Kotiin tulessa ruokakassejakin oli mukana ja sylissä 3 maalipurkkia.

Jotenkin kotini aulassa horjahdin ja ylimmäisenä ollut maalipurkki tömähti portaisiin. Purkin lennähti kansi auki ja samassa tajusin seisovani uusilla sandaaleillani upean sinisessä tahnassa, joka valui portaita pitkin alakerran matolle.

En kärsi enää kaavamaisuudesta. En enää tänään. Väsyttää entistä enemmän. Ja maalimme on taatusti yksilöllinen sekoitus: sisältää muurahaisia, roskia ja karvoja!

Tytär lohdutti, että ryhdytään smurffeiksi, talommehan on jo sininen ulkopuoleltakin! Maalataan kaikki siniseksi, itsemmekin! Itse huomasin, että blues on sävyni ollut muutenkin. Ehkä kenkiin saakin jäädä hieman sinistä.