Minä keräsin kiviä kaikkialta, vuorilta,
merenpohjista, rannoilta, tienvarsilta.

Sileimmät kivet laitoin taskuun, jotta
tuntisin niiden pehmeyden lähellä ihoani.

Karheimmat kivet tallensin reppuun, jotta
voisin niitä myöhemmin tarkasti tutkia.

Kun viimein tulin kotiin, asetuin aloilleni,
pudotin karkeat kiveni riviin kotipolulle.

Sileät kivet asettelin keittiön ikkunalle,
leivän malliksi pahan päivän varalle.

Kivet kertovat minulle tarinansa, juurtuvat
minuun, kasvattavat kukkia ryppykylkiinsä.

Aion muistaa kivien kertomukset, olviretket,
sylihetket, matkakertomukset elämästäni.

""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""

Runotorstai, kuvahaaste täällä: http://runoruno.vuodatus.net/blog/824547