tiistai, 4. syyskuu 2018

Papa, you can hear me

isan%20hiukset.jpg

Kiitos isä! Rakkaudesta, musiikista, luonnosta - kaikesta, kaikesta.
Kiitos, kun lapsuudessani silitit hiuksiani, niin että nukahdin. Kiitos, että sain nukuttaa Sinut samoin, viimeisenä yönä.

Kiitos, että kärsivällisesti soitit minulle joka ilta 28,5 vuoden ajan. Aina en päässyt vastaamaan, joskus olin kiireinen tai poissaoleva - jonka aina huomasit ja sanoit soittavasti taas huomenna. Anteeksi, etten saanut sitä turvaa Sinulle, mitä viimeisinä vuosina tarvitsit. Kiitos, että vaikeassa tilanteessa jaksoit toivottaa minulle, veljelleni, lapsillemme, hoitajillesi: - Voimia, voimia. Nyt meillä on sitä voimaa, jota myös Rakkaudeksi kutsutaan.

***********************************************************

Nina Simonen upea Papa, can you hear me kertoo kaiken:

https://www.youtube.com/watch?v=4jp7uvyAeZM

lauantai, 25. elokuu 2018

Astu voimaasi!

laho%20puu.jpg

 

Kun pää on täysi ja ajatus harhailee, voi onneksi palata omiin teksteihinsä. Kirjoitin allaolevan tekstin, kun ekasta erostani oli kulunut 8 vuotta. Pian tulee neljä vuotta toisesta erostani voimaan. Tulla voimaan? Ilmaisu on väkevä, se tarkoittaa päätöksen voimallisuutta, ehdottomuutta. Laki tulee voimaan, ei koskaan heikkouteen.

Miksi minulla kestää kauan 'tulla voimaan', voimaantua eron jälkeen? Kyse ei ole siitä, etten osaisi päästää Toisesta irti, antaa hänen lentää vapaana? Piru vieköön, rakkauteni ei ole vankila, se on vapaus. Eihän kenenkään kanssa väkisin olla, vaan halusta, aidosta halusta. Kun on saanut kokea hyvää, aitoa rakkautta, saa sen menettämistä myös surra. En heittele tuhkaa ylleni, en pukeudu mustaan. Minä mietin, pohdin, elän suruni läpi. Kunnes. Taas voimaannun.

Helpotti valtavasti, kun oivalsin: olen hyvä sitoutumaan. Siksi eroaminen, erottaminen ovat minulle työläitä prosesseja. Tämä ajatus vapautti minut. Sitoutuminen ja keskinäinen luottamus ovat minulle tärkeitä arvoja. Elän arvojeni suuntaisesti.

"Se lahoa on, mikä ei kestä", laulaa Tuure Kilpeläinen biisissään Sinä olet vapaa.

*************************************************************************************************

perjantai, 29. syyskuu 2006

Milloin ero astuu voimaan?

 

Kun kuva liitosta on hapertunut,

linssi naarmuuntunut, eikä tarkennus

enää toimi, silmänräpäys ei ole ikuisuus,

korjausliikkeestä on tullut nopea väistöliike.

 

Kun ei enää sure itseään yksin lentoterminaalissa,

sairaalassa, saattamassa itse itseään matkalleen.

Ei purskahda itkuun lomakkeelle, jossa tivataan

lähiomaisia, joita ei enää ole, on vain etiäisiä, poissa.

 

Kun ei enää muista, miten rakkaus herätti aamuisin,

millaisilla kengillä tanssi kujeilevat illat, silloilla,

joilla etäisyydet katosivat, naurut kuroutuivat yhteen

ja viattomat syleilivät toisensa merenrannat toisilleen.

 

Ero astuu voimaan, kun yhteys istuu syrjään ja luovuttaa.

 

sunnuntai, 8. heinäkuu 2018

Kaipuun koti

muistoja%20Tallinnasta.jpg

 

Miten jouduin tänne? Mistä tulin, milloin?

 

Täällä.

Unelias hiljaisuus, viipyilevä kipu, raskas hengitys, kaikki minun.

 

Talossa, jonka varjot lakaisevat kyyneleet pihaltaan.

Vihaisten ihmisten kodeissa huudetaan äänettömästi.

Valo, joka ei ylety ikkunastani verkkokalvoilleni asti.

 

Olen teljennyt nieluuni lauseiden lujan lukon

sulkenut korvani torvilta näkymättömät sävelkulut

sammuttanut silmieni sokeat pisteet ja kyynelkanavat.

 

Tule. Tänne. Avaa ovet, ikkunat. Vapauta valo, minut.

 

 

tiistai, 24. huhtikuu 2018

Raparperikyynel

kev%C3%A4tvalo.jpg
 
Kevätvalo - läpäisevä, pysäyttävä,
armoton, armollinen, ylipyyhkäisevä
kuin
ensimmäiset raparperiversot marketin keinovalossa, pitkän talven jälkeen
kuin
ystävät kauan sitten lähteneet, palanneet.

Tajuan kyynelehtiväni raparpereille, ystäville.
Ikävä on ollut syvä, hyvä. Raparperin mittainen.
 
 
 
 

maanantai, 5. maaliskuu 2018

Minä, ihminen

muutto.jpg

Katsoin elokuvan: I, Daniel Blake.

Tärkeä ja erittäin koskettava leffa. Saattoi johtaa Briteissä lainmuutoksiin. Todellisuus, joka ei meiltäkään kaukana.Olen työssäni kohdannut ihmisiä, jotka eivät ole käyttäneet tietokonetta tai hiirtä, kuten leffan Dan. Olen täyttänyt asiakkaan kanssa nettilomaketta, joka tulee bumerangina takaisin, koska siinä on virhe, jota emme löydä! Ja kyllä, kirjautumisaika päättyi... aarrrgh!

Viime viikolla luimme asiakkaan kanssa Migrin lomaketta, jossa muotoilu oli hankala: vastustan / en vastusta... (en muista tarkkaan muotoilua, mutta jokin kaksoiskiellon vaara siinä oli, puuh). Nämä virkatekstit!! Vanhan sanomalehtiohjeen mukaan virkkeen ymmärrettävyys heikkenee jo 7 sanan jälkeen. M.O.T.

Yhteiskunnan asioita. Mietin. Todella. Mitä tästä tulee, minne olemme menossa? Haluan uskoa parempaan.

On hyvä syy: tunnen suurta ylpeyttä ja rakkautta lapsiani kohtaan. Heistä jokainen kokee oikeudenmukaisuuden arvokseen. Jopa niin, että kaksi heistä päätyi korkeakouluun opiskelemaan rankkaa, mutta tärkeää sosiaalialaa. On ollut komeaa seurata heidän tehtäviään, toinen kirjoitti esseen sosiaalityön etiikasta ja toinen haastatteli isoisäänsä, isäänsä ja lopulta reflektoi itseään laajassa esseessä, joka käsitteli suomalaisen sosiaalipolitiikan historiaa 100:n vuoden ajalta. Luin esseen isoisälle ääneen, joka sitä kuunnellessaan nyökytteli ja oivalsi jotakin olennaista sukupolvien ketjussa.

https://www.youtube.com/watch?v=HPdJunFLzRY

https://www.episodi.fi/elokuvat/i-daniel-blake/