Katsoin elokuvan: I, Daniel Blake.

Tärkeä ja erittäin koskettava leffa. Saattoi johtaa Briteissä lainmuutoksiin. Todellisuus, joka ei meiltäkään kaukana.Olen työssäni kohdannut ihmisiä, jotka eivät ole käyttäneet tietokonetta tai hiirtä, kuten leffan Dan. Olen täyttänyt asiakkaan kanssa nettilomaketta, joka tulee bumerangina takaisin, koska siinä on virhe, jota emme löydä! Ja kyllä, kirjautumisaika päättyi... aarrrgh!

Viime viikolla luimme asiakkaan kanssa Migrin lomaketta, jossa muotoilu oli hankala: vastustan / en vastusta... (en muista tarkkaan muotoilua, mutta jokin kaksoiskiellon vaara siinä oli, puuh). Nämä virkatekstit!! Vanhan sanomalehtiohjeen mukaan virkkeen ymmärrettävyys heikkenee jo 7 sanan jälkeen. M.O.T.

Yhteiskunnan asioita. Mietin. Todella. Mitä tästä tulee, minne olemme menossa? Haluan uskoa parempaan.

On hyvä syy: tunnen suurta ylpeyttä ja rakkautta lapsiani kohtaan. Heistä jokainen kokee oikeudenmukaisuuden arvokseen. Jopa niin, että kaksi heistä päätyi korkeakouluun opiskelemaan rankkaa, mutta tärkeää sosiaalialaa. On ollut komeaa seurata heidän tehtäviään, toinen kirjoitti esseen sosiaalityön etiikasta ja toinen haastatteli isoisäänsä, isäänsä ja lopulta reflektoi itseään laajassa esseessä, joka käsitteli suomalaisen sosiaalipolitiikan historiaa 100:n vuoden ajalta. Luin esseen isoisälle ääneen, joka sitä kuunnellessaan nyökytteli ja oivalsi jotakin olennaista sukupolvien ketjussa.

https://www.youtube.com/watch?v=HPdJunFLzRY

https://www.episodi.fi/elokuvat/i-daniel-blake/