Heitin lantin Atlanttiin,

kurotin kiven kurusta,

kuljin avojaloin takaperin,

kiersin kaivon kaltevan

poimin purosta poron

riensin rajoille raukoille

 

se kaikki

kaikki se

oli tarpeen

ja turhaa

 

viisasta hulluutta

 

kaikki ne vuodet

kämmenet minussa

surivat, kaipasivat

aavaa selkää avaraa

 

silitellä sinut syliini

rakkautta loppuelämäksi