Se kumartui mun yli. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Sen ajatukset valui mun syliin.
Mä en päässy enää karkuun.
En halunnut pois.
Halusin.
Jäädä.
Se teki musta valkoisen
joutsenen pimeään yöhön.
Se nousi siivilleen ja
riisui mun suomut.
Se soi kaipuuna
ja mä värisin värejä.
En tahdo
paranemista.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.