Avaa verhot, päästä valo hukattuun hetkeen!
Avaa ikkuna, anna tuulen hengittää seinillä!

Katso, kuinka valkoiset katot heijastavat toivon
toisiinsa, harmaisiin seiniin, verhottuihin ikkunoihin.

Katso, kun toivo kohoaa koivun nukkuviin silmuihin,
kurkottaa hyytyneistä suonistaan kohti heijatusta.

Sinä olet minun katseeni kohde, sen loppumaton spektri.
Sulatat katseellasi talven luomiltani, avaat silmäni kesään.

Minä katson taivaalle, en pelkää pilviä, en aurinkoa, en kuuta.
Heijastan sinulle toivon jokaisesta vuodenajasta, sytytän tähdet.

Antaa myrskyn raivota, kaataa koivu, rikkoa ikkunat, pimentää tien.
Sitä en voi estää. Nostan kanssasi koivun tieltä, korjaan ikkunan.

På svenska: http://www.youtube.com/watch?v=zQNQHMLJzG4