Aiheeni ovat ollet raskaita viime aikoina. Kevennän blogiani hieman lisäämällä Loppiaisen kunniaksi muutaman jouluikkunakuvan. Ikkunat ovat olleet joka vuosi hyvinkin erilaisia. Joskus olenne käyttäneet luonnon materiaaleja: jäkälää, havuja, käpyjä jne.

Kaikenlaista on vuosien mittaan tapahtunut. Eräänä vuonna keraamisen joulupukin käsi katkesi ikkunaa sulkiessa. Se ei siis mahtunutkaan ikkunoiden väliin, vaikka aluksi siltä näytti. Joskus jokin havu kuivui ja karisi olemattomiin ensimmäisen yön aikana.

 

Olemme käyttäneet lasten itse tekemiä joulukoristeita, tiietenkin, myös. Ne saattoivat haalistua, vaikkei joulukuussa paljoa aurinkoa olekaan.

Viime vuosina nuoriso ei oikein ole jaksanut kanssani aiheesta innostua, mutta 2-vuotias jouluvieras jaksoi kiinnostua tutkimaan ikkunan hahmoja. Satu elää meissä, kunhan annamme sille luvan.