Kuva: http://www.shootgardening.co.uk/sitePlant.php?plantid=3814&name=gentiana-makinoi-marsha

Poikkesin tuttuun kukkakauppaan.
Erillinen viileä huone oli täynnä leikkokukkia maljakoissaan.
Erästä kukkaa en tunnistanut:
- Mikä tämä on, kysyin.
- Se on gentiana, vaikka onkin punertava. Yleisemmin ne ovat sinisiä, floristi vastasi.
- Oih, olen sinusta huumaantunut, gentiana, lausuin dramaattisesti.
Floristi katsoi yllättyneenä minuun.
- Se oli muistaakseni Pertti Niemisen runon alku, selitin.
- Ai, senkö kiinan runouden kääntäjän?
- Juuri sen, vastasin.
- Sitten tehdään tästä ikebanaa, innostui floristi.
- Tuoksuuko tuo, sitten se ei käy, kysyin.
- Ei, ei tämä tuoksu, vastasi floristi.

Mmmh, mietin. Miten on voinut runon minä huumaantua, jos kukka ei tuoksu. Tämä on pakko tarkistaa kotona. Ja kuten arvasinkin, muisti heitti volttia. Pertti Niemisen runo kuuluu:

"Sinuun olen humaltunut,
toivon etten selviäisi koskaan,
miten makeana minussa hehkut,
karvas viina, koiruoho, gentiana."

- Kokoelmasta Niin kiire tässä elämässä, 1972.

Gentiana on suomeksi katkero, ja niitä mm: Niittukatkero, Lumikatkero, Ahokatkero, Hienokatkero, Pohjan katkero, Turjan katkero. Koiruoho taas on lääkekasvina tunnettu, sillä on häädetty merisairautta ja matoja. Ilmestyskirjassa maahan syöksyy tuhoava tähti, nimeltään Koiruoho. P. Mustapää julkaisi 1947 runokokoelman nimeltä Koiruho, Ruusunkukka. Sodan maailma on vahvasti kokoelmassa läsnä.

Minua alkaa puistattaa. En halua ajatella katkeroa, en suloista gentianaa. Olen muuttunut, olen kulkenut pitkän matkan ja päässyt kotiin. Entisen puolison minulle antama runokokoelma saa pysyä hyllyssäni, mutta enää tämä runo ei merkitse minulle suurta rakkaudenosoitusta.

Olen saanut uuden mahdollisuuden rakastaa. Minulla on rauhan aika.