Kuva 4. Soutulaite puhaltaa puuskittain ilmaa kasvoilleni. Rivakan alun jälkeen huomaan puuskuttavani laitteen tahtiin. Lämpö kohoaa jäseniini, kainalot kostuvat, leuan alta kuumottaa ja hiki pisaroi otsahiusteni alla. Päättäväisesti jatkan matkaa, jolle olen lähtenyt. Olen liikkeellä, paikkaa vaihtamatta, maisemaa muuttamatta. Kilometrit etenevät taulussa, lihakseni jännittyvät ja muistelen ohjeita:

Kuva: www.twu.ca/life/wellness/recreation/clubs/rowing/.

- Veto aina alavatsaan saakka, selkä suorana lopuksi, vedä lähempänä jalkoja! Kuvittelen itseni aavalle, tuulettomalle järvenselälle, jossa keskikesän sinisyys huikaisee näköni. Keskityn suoritukseeni, kunnes havahdun taputukseen olalleni: - Tässä urheilujuomaa, älä unohda nestetankkausta! - Mä mitään tartte, paree kun nesteet katoo, koetan ylpeillä. Tottelevaisesti juon puoli pulloa kerralla ja oloni palautuu hetkessä virkeämmäksi. Tajuan, että voin vielä oppia monenlaisia asioita, aivan noin vain, hämmentymättä.

Kuva:  www.mtv3.fi/matkailu2006/arkisto.shtml?459877.

Kuva 5. Tasavallan Taksikuski hyppää ketterästi golfautoon Kultarannan huolellisesti haravoiduilla käytävillä. - Mahtuu tänne muitakin, mukaan vain, hän huikkaa. Puutarhakierroksen puolivälissä päätän vaihtaa apostolikyydin valtiopäämiestyyliin. Naatalin aurinko helottaa ja juuri nautittu kuohuviini kierrättää verta poskiini tuplavolyymillä.

Saunaranta näkyy jo, hyppään kyydistä ja astun saunarakennukseen sisälle. Kietaisen pehmeän pyyhkeen ympärilleni ja kuljen laiturille. Merivesi on sameaa, savenharmaata, mutta sopivan lämmintä ja virkistävää. Noustessani vedestä, huomaan kyltin, jossa lukee: "Uiminen ilman valtioneuvoston kanslian lupaa, sakon uhalla, ehdottomasti kielletty." Virnistän, ja painun ihoa hyväilevään löylyyn. Ilta päättyy vilkkaaseen keskusteluun Väinö Linnan tuotannosta Tasavallan Puolison, golfauton kuljettajan kanssa.

Kuva: www.goldenpro.fi/golfautot.

kts: http://www.presidentti.fi/