Kevättä alkaa olla yhden jos toisen rinnassa, ja miksei molemmissakin rinnoissa. Tuima pohdiskeli blogissaan naisihmisten rintavarustusta ja valotti asiaa monelta kantilta. Jäin miettimään asiaa myös ja aivan luokkattoman itsekkäästi, omista biologisista lähtökohdistani.

Olin kai 13-vuotias, kun äitini huolestui ryhtini vinoutumisesta ja vei minut jonkinlaiselle naprapaatille tai hierojalle. Mies käsitteli selkääni, kun äitini istui odotushuoneessa. Noustessani lopuksi istumaan, mies laittoi kätensä paljaille rinnoille ja tokaisi: - Ihan hyvät lätkät! Olin varhaisnuori ja häpeissäni alastomuudestani, mutta jollain tasolla kykenin tavoittamaan miehen lauseen kehumiseksi.

Äidille en koskaan kertonut tapauksesta, sillä pelkäsin äitini haastavan miehen oikeuteen moisesta lapseen kajoamisesta. Käsittämätöntä muuten, miten lapsi pyrkii sovittelemaan viimeiseen asti! Nyt, itsekin tyttären äitinä, haluaisin ehdottomasti TIETÄÄ, jos tyttäreeni joku noin koskisi.

Onneksi ajat ovat sittenkin ehkä hieman muuttuneet. Ainakin kerran tiedän tyttäreni kipakasti kyynerpäällään tölväiseen miestä, joka koetti häntä takapuolelle taputella. Olen korostanut lapsilleni, että heidän kehonsa on heidän. Siihen eivät muut saa kajota, luvatta varsinkaan. Ja suostutteluunkaan ei pidä alistua. Oikeus omaan kehoon on ehdoton. 

Takaisin pääsasiaan, eli rinnoille. Seuraavan kerran rintani olivat huomion kohteena koulussa. Pojat ikään kuin törmäilivät ja hipaisivat siinä samalla ohimennen rintojani. Ikivanha temppu. Ärsyttihän se töniminen, mutta muistan samalla hämmästelleeni, että miksi rinnat niitä kiinnostavat.

Pohdin, että pehmeys lienee syynä koskettelun tarpeeseen. Nuoren miehen kehossa kun pehmeys ei ole ensisijaisin mieleentuleva adjektiivi. Vasta myöhemmin ymmärsin, kuinka tärkeää nuorelle miehelle kehollinen kovuus ja lujuus oikein olikaan. Oivalsin myös, mihin kaikkeen sitä pehmeyttä mies naisessa tarvitseekaan. Vastakohtaisuus on rikastavaa.
 
Ensimmäisissä suutelusessioissani ymmärsin, että rinnoilla oli oma osuutensa siinäkin puuhassa, vaikka koetin ensin kiemurrella irti vaeltelevista käsistä kehollani. Rinnat tuntuivat antavan hämmentävää potkua, vai sanoisinko työntöä, vastakkaiselle sukupuolelle.

Teini-ikäsenä poikettiin tyttöjen kanssa naisten alusvaateosastolla hypistelemässä toinentoistaan ihanampia pitsihörhellyksiä. Muistan, kuinka koolle A75 ei ollut liivisortimentissa kuin muutama vaihtoehto, nekin sporttisia. Sen sijaan 85 kokoluokalle oli jos minkälaista liivimallia tarjolla. Sittemmin asia on silminnähden korjaantunut, vaikka mediaa seuraamalla saattaisi luulla pienien kuppikokojen tyyten kadonneen. Tosin osa A75 alusvaatteista näyttääkin olevan lastenosastolla.

Olin hyvin tarkka siitä, että kukaan ei huomaisi oikean rintani olevan aavistuksen verran pienempi kuin vasen. Pidin mieluummin paitapuseroita kuin t-paitoja.

Olen kokenut neljästi raskauden aiheuttaman rintavarustuksen lisääntymisen. Tosin yksi näistä kerroista jäi vajaaksi, koska maidontuotanto lakkautettiin lääkityksellä. Ensimmäisellä kerralla hämmennys oli valtava, tosin niin oli etukenokin. Rinnat olivat valtavat ja ne todella painoivat!

Vasta kolmannella kerralla rohkenin heittäytyä imetyksen onneen täysin rinnoin. En enää huolehtinut, olinko aina ehtinyt pestä rinnanpääät ennen ruokintaa, oliko ruoka-aika, oliko muhkuroita, oliko haavaumia. 'Maitoa valuttava tyyny' vauvan suuhun ja onnellinen tuhina käsilläni! Oi onnea, oi ylpeyttä!

Hetkeäkään en ole ajatellut rintojeni muuttuneen tai kokeneen kovia. Taivas paratkoon, jokin muu osa minussa muuttunut vielä enemmän! Ja silti, elän täysipainoista, tyytyväistä elämää. Tyttäreni katsoo sairaalasarjan synnytystä ja ilmoittaa, ettei aio koskaan synnyttää. Minä silitän häntä lempeästi ja vakuutan, ettei hänen tarvitse asiaa vielä päättää. Tytär katsoo minua ja havahtuu, niin sinäkin selvisit.

Todellakin, synnytyksistä selviää. Mikä tätä maailmaa vaivaa? Miksei eletty elämä saisi näkyä? Voin myös vakuuttaa, että kertaakaan en ole kokenut miehen koskeneen rintojani inhoten. John Gray vakuuttaa marssilaiskirjoissaan, että kun mies pääsee naisen kanssa makuuhuoneeseen, voivat mielikuvat olla mitä tahansa, mutta ainoa TODELLINEN nainen, rintoineen, pyllyineen, kaikkineen, on juuri se läsnäoleva nainen. Sen naisen mies haluaa.

Siinä vaiheessa ei aikuinen nainen mieti oikeaa rinnanmittaa eikä kampauksen sotkeentumista, vaan heittäytyy miehen syliin täysin rinnoin.