train_view.jpg

Junavaunu on hämärä, valoja vailla, terva tuoksuu.
Muita ei vaunussa ole, olen yksin matkalla luoksesi.

Radan vierellä juoksee raudikko selässään ratsastaja.
Menneisyyteni kulkee vierelläni, ei hylkää, ei pyri edelleni.

Vasemmalla puolellani välkkyvät jokaisen kaupungin valot,
kirjavat satamat, autiot pysäkit, jäätyneet kadut, joilla kuljin.

Jokainen mustunut ratapölkky allani ulvaisee raskaasti, yksin
nukuttujen öiden matkamittari laskee jokaisen huokaukseni.

Ikkunan takana puhelinpylväät kannattelevat äänesi painoa,
uskolliset yhteytemme vartijat, vaikenevat, jotta me puhumme.

Minä olen matkalla luoksesi, matkustan syliisi täältä kaukaa
tulen rymisten, rummut kumisten, tunnelista, keskelle asemaa!