Pyöreä rouva ja pullea puudeli

Punaisella polkupyörällä pyöräili pyöreä, nyreä rouva <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

ja rouvan pullea puudeli pysyi pyörän pakkarilla.
Pyörivät pyörällään parkkipaikan perukoilla, pohtivat

maapallon pyörintää ja perunoiden paikkaa pottumaalla.

Ja kas, arvaahan sen! Eivät löytäneet vastausta, ei rouva

eikä puudeli. Vaan maapallo pyörii silti – ja parkkipaikalla pyörä.

******************************************************************

Hyrrä

Sä olet niin pyöreä, ettei susta saa millään otetta.
Sä olet niin liukas, että lipsahdat aina käsistäni.
Sussa ei ole kiperää särmää, jossa karkean hiekkapaperini hioisin.
Sussa ei ole terävää kulmaa, jota karhunkielilaikallani pyöristäisin.

Sä olet hyrrä mun päässä, enkä mä saa sua sammumaan.

Sä olet Akseli mulle ja mä pyörin sun ympäri väkkäränä.

Sä löydät tasapainon mun pyöreän pään sisältä ja pysyt

mun pään sisällä pystyssä, etkä sinkoa radaltas mihinkään

Sä sanot joojoo kaikille ja teet miten lystäät, meet minne meet
pyörit ympäriinsä, heität ympäripyöreitä vastauksia kysyjille,

ei susta selvää saa, eikä suoraa sanaa, ympyröitä vaan. Kun sun

vauhtis hiljenee, kosketat mua ja pysähdyt äkkikuolemaan.

Sä olet hyrrä ja pelaat uhkapeliä mun elämällä.

Toiset katsoo kun me pelataan ja pyöritään.

Sä olet hyrrä ja ennustat mun elämää pyörimällä.

Toiset veikkaa ja uskoo että me taas selvitään.

***********************************************************

Via Runotorstai, kiits Maria Ja Tui.