Millainen olisi maailma ilman musiikkia?! Minun maailmani olisi ainakin hyvin erilainen. Tänään aamupakkasessa kuuntelin Wigwamia jälleen kerran.

Vaikka näin edessäni sinertävän, jäisen maan - näin paljon muutakin. Näin vaalean, nuoren naisen ystävänsä kanssa Ruisrockin uimarannalla kaivamassa paljailla varpaillaan lämmintä santaa. Hetken päästä nainen, tyttö melkein vielä, nousee. Hän kirmaisee lähemmäs lavaa ystävänsä kanssa, loikkaa maassa istuvien nuorten miesten yli, kuulee perässään huudon.

- Mitä ne huuteli, nainen kysyy ystävältään.
- Ne halusi kertoa sulle, että olet aivan ihana.
- Niinkö, sehän oli kauniisti sanottu, nainen huokaisee ja kääntyy nauraen vilkuttamaan taakseen.

Musiikki täyttää naisen kehon ja mielen, aurinko ja mereltä henkaisevä tuuli hellivät ihoa. Rekku Rechardtin kitara luukuttaa deep poppia unohtumattomasti, Jimbon
laulu soi aivokuoren alla unissakin.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Vuonna 2003 olen Tavastian hellässä hämäryydessä, Wigujen keikalla. Nojaan turvalliseen mieheen, suljen silmäni. Olen tässä, lähellä miestä, jota rakastan ja olen meren rannalla menneisyydessä, se ihana nainen.

 

Tuo nainen olin ja olen minä. Muisto minussa ei kuole, ei muutu. Se on kalleinta, mitä minulla on. Musiikki vaalii muistojani, vuonna 2006, ja sen jälkeenkin. Mosse ei enää kykene soittamaan bassoa, mutta hänelläkin on muistot, soittamisen muistijälki aivoissa. Veikkaanpa, että Wigujen musan parsita löytyy monen onnellisin muisto. Se on aikamoinen elämäntyö.

 

- Wigwamista on luvassa Mikko Meriläisen kirjoittama kirja maaliskuussa 2006.

 

                                     *                     *               *

 

Oltiin jälkeläisten kaa Narniassa tänään. Hieno leffa, tarinalle uskollinen ja hyvin kaunis. Mua vaan rasittaa, kun kaikki efektit ja musiikit alkaa olla samoja, oli leffa mikä tahansa. Sormusten herrojen örkkejä siellä ja täällä... Sormusten herrojen örkit taas miusta oli suoraan alieneista.. äh.Kyllä, Lewis ja Tolkien olivat kamuja, mutta tartteeko niiden tuotannosta tehdä identtisiä leffoja?