- Onks sun pakko nukkuu siellä? Eksä vois tulla tänne?

- Ai. Mä ajattelin kyllä nukkua täs sohvalla.

- Täällä on kylmä, yksin.

- Mahdunko mä sinne?

- Mahdut sä, olet niin laihakin.

- No, jos tähän reunalle.

- Mä meen ihan seinän viereen, niin mahdut paremmin.

- Et oo isokokoinen itsekään.

- Tuu vähän tänne päin, niin peittoa riittää sullekin.

- Ei mulla oo kylmä.

- Mutku mulla on.

- Sulla on kauniit silmät.

- Koitetaan nyt nukkua.

- Emmä kai voi.

- Eiks sua väsytä?

- Ei. Sulla on pehmeä iho.

- Sulla on pehmeät kädet.

- Arvaa mitä.

- No mitä?

- Mä en tienny et halusin tähän.

- Emmäkään.

- Mut mä tiesin jo kauan sitten että sä tuoksut hyvälle.

- Sä täriset. Vieläkö sulla on kylmä?

- Ei enää. Mutta mä en pysty lopettamaan tärinää.

- Jos sua silittää, sä voisit rauhoittua.

- Joo.

- Miten täs kävi näin?

- Emmä tiä. Mut. Älä lähde, ethän?

- No justhan mä tulin tähän.

- Ku kaikki aina lähtee, kumminski.

- Mä en lähde. Mä haluun nyt olla tässä.

- Voisiksä sit halata mua?

- Hei, sä lakkasit tärisemästä.

- Joo, toi seinä on kylmä. Sä oot lämmin.

- Sä mahdut hyvin kainaloon.

- Koska on aamu?

- Sit ku aurinko lämmittää ton seinän.