Pääkaupunkimme ruotsinkielinenkin aviisi on hoksannut bloggaajat, mutta rajaa näkökulmansa tarkasti. Höblä kirjoittaa bloggaajista, jotka piiloutuvat maan alle (Hbl, 24.9.2005, Bloggare går under jorden). Toimittajat ilma rajoja (reporters sans frontieres) -järjestö on laatinut Bloggaajan käsikirjan, jota Hbl intoutuu esittelemään. Lehti korostaa, että bloggaajat ovat usein ainoita todellisia toimittajia maissa, joissa sanavapautta on rajoitettu.

Bloggaajan käsikirjassa on kirjoitusohjeita sekä teknisiä neuvoja anonyymiteetin säilyttämiseksi ja ennakkosensuurin välttämiseksi. Internetistä voi ladata koneelleen ilmaisen salakirjoitusohjelman, jonka avulla voi voi kryptata valonaran sähköpostinsa.

Monissa maissa blogit ovat osoittautuneet luotettavammiksi kuin viralliset uutislähteet. Monelle blogi on yhä edelleen ainoa kriittisen keskustelun väline. Silti esimerkiksi Iranissa on vangittu parikymmentä bloggaajaa viimeisten vuosien aikana. Iranissa on myös poimittu satojatuhansia nettisivuja, joiden katsotaan olevan kansalle vaarallisia. Kiina puolestaan on panostanut ankarasti luodakseen maailman hienostuneimman internetsensuurin. Cyperpoliisi poimii automaattisesti pois mm. Tiibetin itsenäisyyttä ja Tiananmenia koskevat saitit. Entinen kiinalaisopiskelija kirjoittaa blogissaan terävää kritiikkiä Kiinan hallitusta kohtaan.

Onpa Hbl:n artikkelissa mainittu yksi amerikkalainenkin bloggaaja, toimittaja Jay Rosen. Rosen kritisoi voimakkaasti USA:n painostuspolitiikkaa. http://journalism.nyu.edu/pubzone/weblogs/pressthink/

Sanoilla on vielä voimaa. Sanoilla on vielä vapautta. Sanoilla voi paeta sekä totuutta että valhetta.