<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tätä iloa ei minulta viedä!

 

Iloni on kasperiina-nukke vieterilaatikossaan,

pomppaamassa laatikostaan aina kun sille

selän kääntää, silmän sulkee ja ohitse kulkee.

 

Pooojonggg! Vieteri värisee ja ilma väreilee:

ilo kaikkialla, tarttumassa olkaan, tanssimassa

sukassa, renkaina iiriksissä, kirsikoina poskissa.

 

Tässä minä marssitan rakkaitani markkinoilla:

näkevät ahkerat räätälit, huokaisevat huojuvat

mummot ja tarkkaavat ankarat talonpojat meitä.

 

Käsikynkkää astumme mieheni ja minä, upea

pari, täynnä rakkauden iloa ja ylpeyttä,  komeat

poikamme ja veihkot tyttäremme rinnallamme.

 

Tätä iloa ja ylpeyttä ei saa rahalla, ei myydä torilla,

osteta luotolla, ei varas riistä, ei koronkiskuri kiristä,

ei palkkasoturi tapa, ei kuoleman kuriiri kalmistoon kuskaa.

 

Tämä rakkaus rinnassani paisuu ja laajenee, kurkottaa

ylitse historian morttelin ja ohitse ajan kyberprinssin, kun

valtakuntani rajattomasti rakentuu tälle ylpeydelle ja ilolle!

 

************************************************

 

Runotorstain teemana ylpeys: http://runoruno.vuodatus.net/